Fihtolas Davvebiegga

"Minka"

 

Minkan emä ja isä kuva: Petra Vanhanen

Yleistä:
rekisterinumero: FIN46857/04
syntynyt: 1.10.2004 Janakkalassa
väri: parkki vaalein merkein
isä: Nutukas Muotka-Jussi A
emä: Fihtolas Piitu A
kasvattaja: Petra Vanhanen, kennel Fihtolas
omistaja: Taru Vallius

Terveys:
lonkat: B/A
kyynärät: 0/0
polvet: 0/0
silmät: OK (05/02/09/Kaisa Wickström)
prcd-PRA-genotyyppi: A eli terve

Minka KoiraNetissä

Minkasta:
Ensimmäiset vuotensa Minka kasvoi toisten koirien rinnalla hyvin huomaamattomasti. Se on ehdottomasti ollut aina todella helppo koira ja ensimmäisenä vuotena sen kanssa panostettiin oikeastaan lähinnä kontaktiin ja varmaan luoksetuloon, joiden kanssa ei mitään ongelmia ole tullutkaan. Kaikenlaisia muita temppuja on alettu treenata vasta myöhemmin. Minka oppii uusia asioita nopeasti, kunhan ne muistaa opettaa tarpeeksi helpolta tasolta lähtien. Se myös oppii ottamalla mallia toisista koirista. Yritin pitkään opettaa Amia painamaan päätään tassujensa väliin maahan, mutta luovutin ja vaihdoin kohdetta, kun huomasin Minkan tekevän sitä koko ajan Amin taustalla. Minkan suosikkitemppuja, lumipallojen koppailun lisäksi, on nykyään ottaa sisääntulevien ihmisten käsineet pois käsistä ja pienen iloisen rallaamisen ja hanskanheittelyn jälkeen palauttaa ne takaisin.

Minka on luotettava ja kuuliainen koira, jota uskaltaa pitää irti lähes missä vain. Se on varsin ohjaajapehmeä ja nöyrä, mutta kun sille kerrotaan selkeästi mitä sen pitää tehdä, niin se toimiikin sen mukaisesti. Palkaksi Minkalle riittäisi erinomaisesti pelkät rapsutukset ja kehut, vaikka namipalkkaus vielä viekin voiton niistä. Minka huomaa ulkona kaikki oudot asiat ja tapahtumat nopeasti, mutta uskaltaa myös mennä katsomaan outouksia hetimiten. Lapsiin Minka ei ole koskaan kunnolla päässyt tutustumaan ja suhtautuu näihin alkuun pienellä varauksella, mutta hetken kuluttua on selällään lastenkin rapsuteltavana. Minka onkin varsinainen sylieläin ja aina rapsuteltavana niin kotioloissa kuin harrastuksissakin.

Paukkuihin Minka ei reagoinut ennen ollenkaan. Valitettavasti kesällä 2008 meitä päin ammuttiin lenkillä ollessa ilotulitusraketti katua pitkin ja vaikka kerkesimmekin vähän matkan päähän paeta, niin hetkellisesti Minka kyllä oli varsin tarkkana koville pamauksille ja vieläkin ottaa niistä selvästi stressiä, vaikka normaalit ukkoset ja kauempana kuuluvat ammunnat eivät siihen juuri vaikutakaan. Toivottavasti onnistuisin saamaan Minkan vielä luonnetestiin, tähän mennessä juoksut ovat sotkeneet suunnitelmat. Poropaimennustestikin olisi tulevaisuuden käyntilistalla odottamassa.

Minka osaa TOKO:n perusteet ja suuren energia- ja virtamääränsä se on saanut suunnata agilityyn syksystä 2008 asti aavistuksen aktiivisemmin. Aiemmin olemme käyneet Minkan kanssa vain jokusen kerran tutustumassa esteisiin. Agilityssä Minkasta löytyisi ihan hyvin vauhtiakin, jos vain ohjaaja osaisi kertoa mihin pitäisi mennä eikä hosua vaan johonkin outoon suuntaan ja sekoittaa pienen koiran päätä. Mutta me edetään rauhassa ja ehkä koirakin jossain vaiheessa edistyy - kunhan ohjaaja edistyisi vaan ensin. Minka on myös jäljestänyt makkarajälkeä metsässä muutamia kertoja ja ihan mukavasti se jäljen seuraaminen sujuu.

Minka on kotioloissa hyvin huomaamaton koira, ulkona sitten olisikin intoa puuhastella vaikka kuinka paljon. Kuitenkin Minka osaa rauhoittua oudoissakin paikoissa ja koiranäyttelyissä nukkumaan. Juna-asemat taitavat olla niitä harvoja paikkoja, joissa se ei osaa rauhoittua kun junalla on aina matkustettu kivoihin paikkoihin. Itse junassahan se nukahtaa samantien ja nukkuu tuntikausia sikeästi, vaikka vaunussa olisi paljon muita koiriakin. Minka on ainoana koirana hyvin hiljainen sisällä, muiden koirien haukuntaan se saattaa hetkellisesti yhtyä. Ulkona onkin aina leikkiessä saanut haukkua vapaasti. Minka ei ui, mutta rakastaa vettä ja siellä läträämistä.

Minkalla ei ole havaittavissa olevaa riistaviettiä. Saalistusviettiä aavistuksen verran enemmän, joskin sitä voisi olla vielä vähän enemmänkin harrastuksia ajatellen. Minka tulee melko hyvin toimeen muiden koirien kanssa, kaikkia narttujen seurassa se ei välttämättä pysty rentoutumaan, mutta useimmiten kuitenkin lenkkeilemään yhtä aikaa irti. Jaden kanssa Minka ei tule toimeen, tai enemmänkin Jade ei tule Minkan kanssa toimeen, Minka varmaan tulisi Jaden kanssa edelleenkin.

Näyttelyt:

Pieksämäki 27.08.2005 Leni Nousiainen JUN H

Oikeat mittasuht. Luusto voisi olla hieman vankempi. Vielä kovin vauva. Kapeahko pää, jossa vielä puuttellinen kuono-osa. Litteä eturinta ja vielä kovin kapea rintakehä. Melko jyrkkä lantio. Riittävät takakulmaukset. Saisi liikkua tehokkaammin ja kantaa häntäänsä paremmin.

Kuopio 02.08.2008 Eli-Marie Klepp, Norja AVO EH

3 yrs. Very feminin. Eye colour considering to the coat. Sweet head and expression. Bit low set ears. Ok neck. Tailset not good. Long in topline. ok angulations behind. Straight shoulder. Could have better movements coming and going.

Eli suomeksi: 3-vuotias. Erittäin naisellinen. Silmien väri sopii turkkiin. Kaunis pää ja ilme. Matalalle kiinnittyneet korvat. Ok kaula. Hännänkiinnitys ei hyvä. Pitkä ylälinja. Ok:t takakulmaukset. Suorat olat. Voisi liikku paremmin edestä ja takaa.

Minka Kuopion näyttelyssä -08

epävirallisemmat:

Katselmus 19.3.2005 Heljä Manninen pennut/punainen

Hyvä luonne. Hyvä pää, mittasuhteet. Riittävä luusto. Liikkuu hyvin sivulta, edestä ja takaa. Hyvä hännän kiinnitys. Hyvässä kunnossa.

Lappalaiskoirat ry:n kesäleirin leirinäyttely 24.7.2005

Leirin Arla eli paras narttupentu.

Minka leirinäyttelyssä -05 kuva: Johanna Laiholahti